Musiikki liikuttaa aivoja ja kehoa

Tiesitkö, että musiikki aktivoi kuuloaivokuoren lisäksi useita aivojen motorisia alueita, kuten tyvitumakkeiden dorsaalisia osia, otsalohkon motorista ja premotorista aivokuorta sekä pikkuaivoja? Miellyttävää ja emotionaalisesti koskettavaa musiikkia kuunnellessa myös aivojen palkitsemisjärjestelmänä tunnettu dopaminerginen mesolimbinen järjestelmä aktivoituu, mikä aiheuttaa kuulijassa positiivisen tunnekokemuksen ja halun liikkua musiikin tahtiin. Musiikin kuntouttavasta ja terapeuttisesta käytöstä aivosairauksien yhteydessä on 2000-luvun alusta lähtien saatu paljon uutta tutkimusnäyttöä. Musiikin päivittäisestä kuuntelusta ensimmäisten kuukausien aikana aivoverenkiertohäiriön jälkeen on saatu hyviä tuloksia: se parantaa kielellisen muistin, tarkkaavuuden ja mielialan kuntoutumista sekä saa aikaan rakenteellisia ja toiminnallisia neuroplastisia muutoksia toipuvissa aivoissa.

Musiikkiterapeuttiset menetelmät neurologisessa fysioterapiassa voivat tuoda terapiaan syvyyttä ja lisätä motivaatiota kuntoutukseen

Musiikkiterapia on kuntoutus- ja terapiamuoto, joka hyödyntää musiikkia kaikissa muodoissaan kuntoutuksen välineenä. Musiikkiterapiaa käytetään sekä pääasiallisena hoitomuotona, että kokonaishoidon osana muiden hoitomuotojen rinnalla. Musiikkiterapiassa keskitytään luovaan ilmaisuun ja tavoitteena on musiikin keinoin kehittää kuntoutujan psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä. Musiikkiterapialla voidaan helpottaa tunteiden ilmaisua, kehittää vuorovaikutustaitoja, parantaa kehon hahmotusta, keskittymiskykyä ja muita kognitiivisen toimintakyvyn osa-alueita. Musiikilla on myös harjoittelumotivaatiota parantava ominaisuus.

Musiikkipainotteiset interventiot nopeuttavat kuntoutumista aivohalvauksen jälkeen, kehittävät muistia ja tarkkaavuutta sekä motorista toimintakykyä

Musiikin vaikutusta neurologisen potilaan kuntoutumiseen on tutkittu Suomessa ja maailmalla paljon. Musiikin kuuntelu tehostaa neurologisen potilaan kuntoutumista parantamalla muistin toimintaa, keskittymiskykyä, puhehäiriöstä palautumista, motoriikan säätelyä sekä vähentää sekavuutta ja ahdistuneisuutta. Musiikin käyttö terapiassa vaikuttaa toipuvien aivojen rakenteeseen: sekä harmaan aineen että hermoratojen tilavuus lisääntyy. Musiikki aktivoi aivoja ja vilkastuttaa niiden verenkiertoa. Musiikin avulla tarkkaavaisuus paranee ja oppiminen helpottuu. Musiikki voi toimia liikkeen rytmittäjänä / tahdistajana tai terapeutin ja kuntoutujan välisen yhteyden luojana. Musiikki-instrumenttien soittamisella voidaan tehostaa yläraajojen toimintaa ja hienomotoriikkaa henkilöillä, joilla on halvausoireita tai muita motorisia vaikeuksia käden käytössä.

Musiikkiterapeuttisten menetelmien käytön tehokkuudesta motorisessa kuntoutuksessa neurologisilla asiakasryhmillä on maailmalla jo varsin hyviä tuloksia. Musiikkipainotteisilla interventioilla on mahdollista parantaa motorista toimintakykyä, puhetta ja kognitiivista suorituskykyä. Musiikkiterapia yhdistettynä fysioterapiaan kehittää fyysisiä, psyykkisiä ja emotionaalisia toimintoja sekä lisää motivaatiota, rytmittää harjoittelua ja tuo lisää tarkoituksenmukaisuutta ja struktuuria kuntoutukseen. Tutkimusten perusteella voidaan sanoa musiikkipainotteisen kuntoutuksen olevan kasvava ja lupaava kuntoutusmuoto.

Musiikkiterapia ja fysioterapia ovat molemmat lääkinnällisen kuntoutuksen menetelmiä

Fysioterapia ja musiikkiterapia ovat molemmat Kelan korvaamia vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapiamuotoja, mutta myönnettyjen kuntoutuspäätösten määrä musiikkiterapiassa on kuitenkin vain 7% luokkaa verrattuna fysioterapian kuntoutuspäätöksiin. Neurologisen kuntoutuksen asiakasryhmät ovat molemmissa kuntoutusmuodoissa pääosin samoja; AVH, Parkinson, MS, ALS, muistisairaat ja kehitysvammaiset. Voisivatko nämä asiakkaat hyötyä musiikkiterapeuttisten menetelmien käytöstä neurologisessa fysioterapiassa? Mitä lisää se toisi kuntoutukseen? Tässä tutkimuksessa asiaa on selvitetty haastattelemalla työssään musiikkiterapeuttisia menetelmiä hyödyntäviä fysioterapeutteja (N5).

Musiikkiterapeuttisten menetelmien hyödyntäminen osana fysioterapiaa

Musiikkiterapeuttiset menetelmät sopivat hyvin neurologiseen fysioterapiaan. Erityisen hyvin neurologisessa fysioterapiassa toimivia musiikkiterapeuttisia menetelmiä ovat musiikin kuuntelu, soittaminen, laulaminen, musiikin rytmissä liikkuminen ja improvisaatio. Musiikkiterapian erityismenetelmistä neurologiseen fysioterapian käyttöön parhaiten soveltuvia ovat toiminnallinen musiikkiterapia, RAS ja kuvionuotit. Menetelmät soveltuvat erityisesti AVH-kuntoutujille, muistisairaille, kehitysvammaisille ja Parkinsonin tautia sairastaville.

Musiikki syventää vuorovaikutusta ja tehostaa kuntoutusta

Mitä tapahtuu, kun neurologiseen fysioterapiaan lisätään musiikkiterapeuttisia elementtejä? Musiikki tehostaa terapiaa monin tavoin: ”Rytmin viedessä mukanaan toistoja tulee enemmän ihan huomaamatta”. Terapia on usein myös vaihtelevampaa ja onnistumisen kokemusten myötä myös motivaatio terapiaan usein paranee: ”Musiikin myötä tylsäkin harjoite muuttuu hauskemmaksi ja mukaansatempaavammaksi”. Musiikki myös rytmittää liikettä, mikä saattaa helpottaa harjoitteen toteuttamista neurologisella asiakkaalla.

Musiikkiterapeuttiset menetelmät tuovat mukanaan myös erilaisen ajattelutavan terapiaan; ”musiikki antaa luvan itseilmaisuun ja avaa portit syvempään vuorovaikutukseen terapeutin ja kuntoutujan välillä”. ”Musiikki myös rauhoittaa, rentouttaa ja auttaa olemaan läsnä tässä hetkessä”. Musiikin vaikutus tunteiden herättäjänä antaa mahdollisuuden kuntoutujan syvempään ymmärrykseen ja psyykkisen prosessin tukemiseen.  

”Fysioterapeuttina koen olevani enemmän vastuussa siitä fyysisen liikkeen aikaan saamisesta, kun taas musiikkiterapiassa keskityn enemmän mielen liikkeisiin.” 

Fysioterapian sisältö ja terapeuttinen ajattelutapa muuttuvat asiakas-lähtöisemmiksi

Fysioterapiassa noudatetaan usein ennakkoon tehtyä suunnitelmaa. Musiikkiterapiassa mennään myös pitkälti intuition mukaan improvisoiden riippuen kuntoutujan vireystilasta ja toiveista. Molemmissa terapiamuodoissa kuntoutuja on aktiivinen osallistuja, mutta fysioterapiassa harjoitteita toteutetaan usein ohjatusti tai mallin mukaan. Musiikkiterapiassa pyritään enemmän oma-aloitteisuuteen, jolloin valinnanvapaus esim. musiikin suhteen tai harjoitteen valinnan ja tekemisen rytmin osalta säilyy kuntoutujalla itsellään. Tämä edistää toiminnanohjaustaitoja, jotka ovat usein heikot neurologisilla asiakkailla.  Musiikkiterapeuttiset menetelmät rikastuttavat neurologista fysioterapiaa tuomalla siihen erilaista terapeuttista ajattelutapaa ja näkökulmaa. Musiikkiterapiassa tärkeää on tietynlainen ”syvempi ymmärrys ihmisestä ja ihmisyydestä”. Myös läsnäolo ilman puhetta koetaan musiikkiterapiassa tärkeäksi.

Pitkä tie fysioterapeutista musiikkiterapeutiksi

Musiikkiterapeutti-koulutukseen pyrkivien fysioterapeuttien esteenä saattaa usein olla koulutuksen pituus ja korkeat kustannukset. Musiikkiterapeuttiset menetelmät soveltuisivat kuitenkin hyvin neurologista kuntoutusta tekevien fysioterapeuttien työkalupakkiin. Tämän pohjalta on perusteltua väittää, että fysioterapeuteille olisi hyvinkin tarpeen järjestää musiikin terapeuttisen käytön lisäkoulutusta. Menetelmien käyttö ei vaadi erityistä musikaalisuutta, mutta kuitenkin tietoa niiden käytöstä sekä tietynlaista rohkeutta ja heittäytymiskykyä.

On hyvä myös muistaa, että terapia ja kuntoutus ovat aina riippuvaisia terapeutin ja kuntoutujan välisestä vuorovaikutuksesta. Joskus terapeutin persoonalla ja ammatillisella kokemuksella saattaa olla jopa käytettäviä terapiamenetelmiä suurempi merkitys. Kaikesta huolimatta musiikkiterapeuttisten menetelmien käyttö fysioterapiassa saattaisi hyvinkin olla tehokkaan neurologisen kuntoutuksen seuraava kehitysaskel. Se voisi tuoda mukanaan jotain sellaista, mikä perinteisestä neurologisesta fysioterapiasta puuttuu. Jotain, millä voimme parantaa kuntoutujan motivaatiota sekä tehdä kuntoutuskokemuksesta entistä miellyttävämpää, kokonaisvaltaisempaa ja tehokkaampaa. 

”Fysioterapia antaa tukevan pohjan neurologiselle kuntoutukselle,

musiikkiterapia antaa sille siivet”